Tietoa museosta
Suomen kirjastomuseo
Yhteystiedot
Puh. 040 520 6156 Anneli Ketonen
Kirjaston vaikutus suomalaisten elämään -projektin kuulumisia
Yleisökyselyyn osallistuneiden kesken arvotut lahjakortit lähetetty voittajille
Tutkimusryhmä Ilkka Mäkinen ja Eija Eskola järjesti Kirjastomuseon tuella viime talvena tietokeräyksen, jossa pyydettiin suurta yleisöä ilmoittamaan julkaistuissa lähteissä havaitsemiaan kertomuksia kirjaston vaikutuksesta suomalaisten elämään. Tutkimusta varten on saatu Kirjastosäätiön apuraha. Lähes 40 henkilöä välitti tietoja projektin verkkolomakkeen kautta. Osallistuneiden kesken arvottiin kolme Suomalaisen Kirjakaupan 40 euron lahjakorttia. Onnettarena toiminut Vaasa-Mustasaari-oppaiden puheenjohtaja Eva Reinikainen nosti pussista kolme nimeä:
Heli Joensuu, Jyväskylä
Mervi Sauer, Kuhmo
Kaija Sjöblom, Teuva
Lahjakortit on lähetetty voittajille, onnea! Ja ennen kaikkea kiitos osallistumisesta kaikille!
Yleisökeräys päättyi maaliskuun lopussa, mutta projekti jatkuu. Työryhmä on jatkanut keräystä käymällä systemaattisesti läpi tietokantoja, kuten Historiallista sanomalehtikirjastoa ja muutaman suuren päivälehden sähköisiä arkistoja. On käynyt selväksi, että etsimiämme kirjastomainintoja on julkaistu valtava määrä ja niitä julkaistaan jatkuvasti. Kirjasto on vaikuttanut ratkaisevasti tai merkittävästi monen monituisen yksilön elämään. Tällaisten tarinoiden mahdollisimman suuren määrän kerääminen on omiaan osoittamaan kirjastojen arvoa yhteiskunnalle ja yksittäisille ihmisille.
Paikallislehtien tuoreiden vuosikertojen tai sähköisten arkistojen läpikäyminen on työryhmälle mahdotonta. Kuitenkin juuri niissä piilee todennäköisesti erittäin mielenkiintoisia kertomuksia kirjaston roolista ihmisten elämässä. Kannattaa siis edelleen tutkia tarkalla silmällä omaa paikallislehteään tai sen sähköistä arkistoa etsien kirjaston hyötyä tai roolia käsitteleviä artikkeleita tai mainintoja.
Usein tällaiset maininnat ovat vain lauseen tai sivulauseen mittaisia. Alla on esimerkki Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 30.3.2022 olleesta jutusta lempääläisestä tähtivalokuvauksen harrastajasta:
”Taivas on aina kiehtonut Haavistoa. Toisella luokalla kaverin elvistely latinankielisillä sienten nimillä sysäsi Haaviston tähtiharrastuksen alkuun.
– Sisuuntuneena poljin kirjastoautolle etsimään jotain vastinetta, Haavisto muistelee.
– Luonnontieteen hyllystä löytyi erään kirjan lopusta luettelo hienoja latinankielisiä nimiä. Kyseessä oli tähdistöluettelo. Kirja veikin saman tien mennessään, ja pian suorastaan ahmin kaikkea tähtitieteeseen liittyvää. Sitä on jatkunut näihin päiviin asti, 40 vuotta.”
Jos silmiisi sattuu vaikkapa paikallislehden jutun sivulause, jossa kerrotaan kirjaston vaikutuksesta jonkun elämään, otamme edelleen mielellämme vastaan tällaisia tietoja. Tietoja mehevistä kirjastojutuista tarpeellisin bibliografisin tiedoin ja juttukatkelmin varustettuina voi lähettää sähköpostilla osoitteella ilkkajmakinen@gmail.com.
Suomen kirjastomuseo (Vaasa) tukee projektia. Liity kirjastomuseota ylläpitävään yhdistykseen! Lähetä sähköpostia yhdistykseen puheenjohtajalle Anneli Ketoselle (anneliketonen@gmail.com).
Eläköön kirjasto!
Kirjaston vaikutus ihmisten elämään -projekti
****
Historiaa
Suomen ensimmäinen kirjasto perustettiin Vaasaan jo vuonna 1794. Kirjastomuseo tarjoaa monipuolisen kuvan kirjaston historiasta esineiden, kirjojen ja kuvien avulla. Historialliset kirjakokoelmat jakavat tilan museon vaihtuvien näyttelyiden kanssa.
Suomen ensimmäisen yleisen kirjaston juuret ovat Waasan Luku-kirjastossa, jonka eräät Vaasan hovioikeuden jäsenet perustivat vuonna 1794 ”omaksi huvikseen ja ajankulukseen”. Kaupungin muutkin asukaat saivat käyttää kirjastoa pientä maksua vastaan. Kirjastossa oli laaja kokoelma kirjoja ja karttoja sekä myös muotokuvia ja kuparipiirroksia. Taide-esineitä tuskin lainattiin, mutta eräänlaista artoteekkitoiminnan alkua oli kuitenkin olemassa. Luku-kirjasto toimi vuoteen 1845, kunnes Venäjän vallan sensuurimääräykset pakottivat sen sulkemaan ovensa. Museossa on nykyisin jäljellä 30 teosta alkuperäisestä Luku-kirjastosta.
Luku-kirjaston lopetettua toimintansa vaasalaiset jäivät ilman kirjastoa viideksi vuodeksi. Lehtori Oskar Rancken tarttui asiaan vuonna 1850, ja uusi kirjasto toimi 1900-luvun alkuun. Palosaaren kirjaston vintiltä löytyi 1930-luvulla kokoelma säilyneitä niteitä kyseisestä kirjastosta. Niteet oli sidottu mustiin nahkaselkiin, ja siksi kokoelmaa on alettu kutsua Mustaksi kirjastoksi.
Museon helmiin kuuluu ensimmäisiä suomeksi painettuja kirjoja. Ne on painettu ennen vuotta 1850 ja käsittelevät enimmäkseen uskonnollisia ja hengellisiä aiheita sekä psalmeja ja hengellisiä lauluja. Wankikokoelmasta eli ennen Vaasan paloa v. 1852 painetuista teoksista löytyy myös muita kiehtovia historiallisia kirjoja. Lisäksi museossa on näytteillä Londicer-kirjapainon kirjallisuutta. Se aloitti toimintansa vuonna 1776 ja se oli Vaasan ensimmäinen – ja Suomen toinen – kirjapaino. Niin kutsutussa myrkkykaapissa säilytetään eri aikakausina kiellettyjä kirjoja. Kaapin lasiruudut on peitelty paperilla, jotta kirjoja ei näkyisi.
Kirjaston toimintaa eri aikakausina esittelevässä näyttelyssä kuvataan muun muassa lainausta, erilaisia kortistojärjestelmiä ja kerrotaan, miten Robert Fortelius, ”herra Internet”, toi Internetin kirjastoihin 1980-luvun puolessavälissä. Suomi tarjosi maailman ensimmäisenä maana Internet-yhteyden kirjastossa.
Museossa järjestetään mielenkiintoisia luentosarjoja eri teemoista, esim. eri vuosisatoina kielletyistä kirjoista. Museossa järjestetään myös vaihtuvia, kirjastomaailmaan tai kirjallisuuteen liittyviä näyttelyjä.